Alako tympimmää tuo täyvellisen musalistan esittely. Totuushan on aivan toinen, tai ainaki osittain, ja sekös vähän nolottaa. Ajattelin siis tulla kerrala ulos kaapista ja jakkaa nämä loistavat raidat, jotka eivät kuulu siihen listaan jota ylpiänä kerron kuuntelevani, vaan nämä kuuluu siihen salaisuuksien listaan - siihen jota nolona mutta hämmentävän rakastavasti kuuntelen kotona. Olkaa hyvä!
Siinäpä oli kerrakseen. Pahoittelen mahdollisista järkytyksistä.
Omasta mielestäni listalta ei edes löytyny kauheuksia, mutta vähäse jänskätti tulla tämmöstä tänne jakammaa, mutta muistakkaa että kukkaa ei ole täyvellinen eikä kenenkään musalistat ole yhtään sen parempia. ;)
Mmm, pitkästä aikaa lähdin keikalle. En suinkaan soittelemmaa vaan tsekkailemmaa - lempipuuhaani. Ilta oli varsin miellyttävä, mutta ensiksi haluaisin jaaritella unelmista. Tiedättekö niitä suuria visioita ja toiveita? No ne on ollut täällä päässä aika kovasti tapetilla. Viimeisen kahden viikon aikana olen saavuttanut kaksi unelmaa - molemmat sellaisia hyvin tavoitettavissa olevia, mutta silti mahdottomilta tuntuvia. Näiden hykerryttävien kokemuksien jäläkee voisin vannoa että unelmien saavuttamisesta saatavaa mielihyvvää parempaa ei ole - ei edes suklaa, sipsit tai seksi (paitsi ehkä Mignon-munat..) Siispä suosittelen lämpimästi unelmia! Ja voimpa varmasti eilisten miesvoittoisten bändienki puolesta sanua että kyllä niiden unelmien saavuttaminen tuntuu mielettömältä! Eikö?
No, saavutaan höpinöitten jäläkee taas musiikkimaailman pinnale. Eilen otin itseni ja lippuni ja ratsastin mustalla ratsullani Teatrialle. Pidän kyllä ystävieni seurasta keikoilla käydessäni, mutta yksin menemisessä on ihan omat vibansa - se tuntuu aluksi yksinäiseltä ja surkialta, mutta on loppujen lopuksi hyvin hyvin voimaannuttavvaa!
Saavuin ennen kaheksaa aika tyhjään Teatriaan ja olin hieman pettynyt..eikö ihmisiä oikiasti innosta tämmönen! Meinasi vettää sanattomaksi. Luojan kiitos Indian Trailsin kavutessa lavalle kasin jälestä, paikalla oli jo sen verta laaja joukkio ettei tarvinnu jälleen hävetä silmiään päästä. Muistan kyllä lahtelaisten poikien ensimmäisen keikan täälläpäin. No, täytynee paljastaa että oululaisten piheys ei vaikuta vain mussiikin maailmassa..
Olin iloinen. Hyvin iloinen. Ette tiedäkkään kuinka lämpöisiä kiksejä saan kun kuulen sekä näen aiemmin tsekattua yhtyettä uudelleen livenä ja huomaan heti kuinka soundit on parantunu! Siis luoja miten Indian Trails on tsempannu melkein vuojen takaisesta keikasta - hienoa! Käykäähän jätkät hakemassa kakkua palkinnoksi. Soundi oli siis hioitunu ja vokalistin ääni oli edelleen rakastettavan tummanpuhuva - saa lähetellä sähköpostia, ite en kehtaa! Pus! Oli joka tapauksessa mahtia nähhä poijjat uuvestaan Oulussa ja onneksi tällä kertaa yleisöki oli löytäny paikalle ja oli kovasti mukana menossa. Jess! Näitä poikia alan myymää ulukomaile - palataan siihen tulevaisuuven toimeenkuvaan myöhemmin!
Koska olin jo yhtä hymyä lahtelaisten jäläkee, ei hymy voinut enää nousta korvia korkeammalle kun villit palmut astuivat lavalle. Nyt on kyllä myönnettävä että Wild Palmsin keikka oli kaikkea sitä mitä en ollut osannu odottaa. Esiintyminen oli vähäeleistä, mutta vokalistin äänen soundi sekä epätodellinen liikkuminen oli tajuttoman upeaa. Olin aivan ällikällä lyöty äänen kuultuani - se jää levyllä aivan tuhkan peittoon! En kyllä siltikkää ossaa päättää onko levytetty vai livetetty (:-D) parempaa.
Oli muuten miekkosilla maseet valot keikalla. Vaikka en ufo-tarinoista välitäkkää, niin kyllähä sellanen tietty fiilis vaan toimii. Ja kyllä tämän pienehkön unelman toteutuminen sai aikaan tonnettain mielihyvvää, ai että. Nytki hymyilyttää.
Wild Palmsin ukkojen jäläkee olin jo ihan finaalissa ja sekasi mussiikin aiheuttamasta mielihyvästä, että oululaisen vahvistuksen meno jäi vähä pliisuksi. Huomasin että oma keskittyminen alako lipsummaa heti ensimmäisen biisin jäläkee ja olin jo luovuttamassa. Mutta koska Satellite Stories on täyttä party indie -tulitusta, nousi se meno loppujen lopuksi toisiin stratosfääreihin! Huhhuh! Olen myös aiemmin maininnu että poikain keikoista kyllä hienoimmat ovat juuri kotikentällä tapahtuvat ja jälleen voin sanua sammaa. Jokin oma polte siinä vain on. Vaikka fiilis oli vähän hiipuvan puoleinen, oli mukavvaa kuulla muutama uusi biisi - joka kyllä antoi puhtia toisen albumin odotteluun. Go Scandinavian girls, ups, boys!
Keikan jälkeisin krapuloin, AG
PS. Kiitos koko konkkaronkalle hyvästä illasta! Teijän takia en nukahtanu vaikka sitä pelkäsin. Terkuin mummo.
PSS. Isot pojot Indian Trailsin pojille itsepainetuista kasseista! Kankaanpainanta on aika kivvaa!
PSSS. Wild Palms, big thanks to you guys! You were more than awesome. Hopefully you will have great time in Lapland and meet our Santa. Remember to be nice and sit on his knee! Luck for that!
Ajattelin ystävällisenä tyttönä tulla jakammaa tämän hetken inspis-biisini! Eikös vain ole jyty! Hehh, en vielä ole hurahtanu yksikertassee countryyn, mutta koulutehtävät vaati tällaisen jatkuvaa luukuttamista - miltä kuulostais tästä inspiraationsa ammentanut vaatemallisto?
Nappaako vai ei?
Kantrimaisin kevät terkuin, AG
PS. Sille joka jatkuvasti löytää tänne kirjoittamalla googlen hakusanaksi "Alaston nainen"; Olen pahoillani ettet ole löytänyt haluamaasi täältä. Tässä kuitenkin lievitystä pettymyksiisi! Tiedän että isot pettymykset voi katkasta unelmilta siivet.
Kuva napattu tuntemattomaksi jääneestä lähteestä.
PSS. Mietin joskus että toivottavasti tyypit jotka lukkee näitä päättömiä kirjotuksia, ymmärtää että elämäni on sarkasmin täyttämää komediaa, joten lukekaa asiat huumoripohjalta!
Luulin jo että elämä ei vois muuttua tätä paremmaksi, mutta sitten loistokas Blackbird Blackbird länttäsi tämän julisteen eteeni. Olin jo epätoivoissani - eikö nämäkään tule Suomeen?! Mutta onneksi luin viimoisenaki olevan rivin ja voi sitä onnen määrää! Viisi (?) mahtavvaa pändiä samala iskulla - tämä on jo unelmien ylittämistä. Kiitos Adams, tiesin että teistä on mihin vaan!
Mukavasti nukkuin pommiin ja olenki viettäny aamuni sängyssä tuhisten ja seuraavien viikkojen ohojelmaa miettien. Samala päähäni pilkahti ajatus siitä, että voisin jakkaa vähän suomalaisen mussiikin iloa ja suositella lähiviikoille loistavia keikkakokemuksia! Mikäs sen parempaa näin perjantaina.
Aiemmin tällä viikolla meitä helli Helsingin Lepakkomiehessä Milesmore. Yhtyeessä vaikuttaa nelijä ukkoa ja yhtyeen nimeä kantava esikoisalbumiki on pökästy ulos 2012. Onnittelut kaikille niille ihanille jotka löysivät tiensä kyseiselle keikalle, itsehän en paikalle päässyt, mutta tulevaisuus näyttää valoisalta! Suosittelen tsekkaamaan ja seuraamaan!
Tällä kolealla helmikuisella viikolla meitä ilahduttaa yksi kaikkien aikojen hienoimmista suomalaisista tyttöbändeistä, LCMDF. Pienimuotoinen Suomen sisäinen kiertue veti varmasti poppoota puoleensa ja harmittelen etten päässyt osalliseksi tähänkään iloon. Toivottavasti te sen sijaan nautitta! Tännää tytöt ovat muuten Jyväskylän Freetimessa.
Koska Bar Loose ei ikinä petä musatarjonnallaan, kuuluu listaan myös Annankadun makeimman mestan menoja. Tännää, 8.2., on tarjolla NEØV sekä Neat Neat. Ensimmäisenä mainittu viettää sopivasti esikoisalbuminsa, Orange Morningin, levynjulkkareita. Jos ei lippua vielä ole, hanki se!
Loosen menojen lisäksi tämän päivän keikkakalenterista löytyy muun muassa, Big Wave Riders ja Indian Trails jotka ilahduttaa lahtelaisia, Satellite Stories joka tanssittaa forssalaista väkeä sekä Stockers! jonka voi bongata Nosturin lavalta.
Huomena, 9.2., on tarjolla Korjaamolla niin Pintandwefallia kuin Samuli Putroa, Lutakossa Aino Vennaa sekä Tampereen Valoa festivaleilla niin lemppareinta Avesta, oululaista Satellite Storiesia kuin tyttöbändien kultaa LCMDF:ääkin.
Ensi viikola koittaa yksi maailman turhimmista krääsäpäivistä, eli ystävänpäivä. 14.2. järjestetään myös meitä (sinkkuja) ällösöpöilyä karttavia tyyppejä varten valtakunnallinen keikkapäivä! Tsekatkaa paikat ja pändit täältä! Itse taijan suosia Tavastialla esiintyvvää Aino Vennaa. Ah, kaikki keikathan ovat siis ilimaisia, joten menkää ny ehottomasti! Vaihtoehtoisesti voit viettää ystävänpäiväsi Kuudennen Linjan Kutumusaklubilla, jos vaikka löyvät kuumuutta sinkkuiluusi.
Helmikuun lopulla Töölössä sijaitseva Korjaamo tarjoaa muun muassa 22.2. suurenmoista Big Wave Ridersia, jota suosittelen täyvellä sydämellä kaikille! Poikien musa soi hyvällä tavalla myös soittimessa, mutta ehottomasti enemmän live-yhtye. Myös 23.2. on tarjolla eräs ihastuttava suomalainen naisartisti, Anna Puu. Muistan vieläki pehmeät väreet, joita oli tarjolla taannoisella 45:sen keikalla. Menkää ja nauttikaa!
Oulussa on taas tarjolla yksi kaikkien aikojen kutkuttavimmista keikoista: jo joskus aiemmin puheena ollut Oulu Indie Night. Illan kokoonpanossa on oululaista indietanssia Satellite Storiesin muodossa, lahtelaista indirokkia Indian Trailsilta sekä kuumaa ja villiä menoa brittiläisiltä Wild Palmseilta! Oih, voiko olla parempaa tappaa viettää lauantai-iltaa ja yötä? EI! Hanki lippusi ennenko hamstraan kaikki itselleni!
Kuten aiemmin mainitsin, Loose harvoin pettää tarjonnallaan. Siispä suuntaahan tiesi 27.2. hämyiseen kaljatupaan ja mene nauttimaan Paperfangista. Yhtye on (luonnollisesti) Solitin Nick Trianin suojatti ja hieno sellainen! Älä jätä tätä välistä!
Täydellisine keikkakalentereineen toivotan aurinkoista helmikuuta! AG
