Maaliskuun parhaat!

Pistettää taas jakkoo mitä loistokkaimmat keikat + muut häröt tapahtumat!

7.3. Tavastia räjähtää tanskalaisen The Raveonettesin sekä Black Lizardin voimin. Samaisena torstaina pohjosen hiihtolomalaiset voi nauttia Karri Koiran & Ruudolfin seurasta Levillä - menisin minäki!

Heti 8.päivä perjantaina suunnataan Jyväskylään tsekkailemmaa Big Wave Ridersin livekunto. Jälleen kerran suosittelen että te menettä paikalle minun puolesta, ja omastanne, koska voitte muistella noiden poikain alkutaivalta sitten kun soittavat Bonoa suuremmilla areenoilla.

Jos on hieman herkemmän musan ystävä, suosittelen lauantaille (9.3.) joko Samuli Putroa Levillä, Olavi Uusivirtaa Kuopiossa taikka Eva & Manua Helsingin Gloriassa. Mikään mainituista esiintyjistä ei jätä kylymäksi vaikka muutama fiiliskyynel saattaaki poskelle vierähtää. Onnekkaimmat löytävät ittensä Tavastian lauantaidiscon hulinoista niihin aikoihin kun ilta vaihtuu yöhön. Järkevimmät saattaa löytää Adamsista kunnon DJ-settien ääreltä - se on se mistä minut voisi löytää jos se vaan mahollista olis.

Harmi että sunnuntain Robinin Circuksen keikka on loppuunvarattu...

Seuraava viikko alakaa varsin lupaavasti kun tiistaina 12.3. Tavastian lavalta voi bongata niin Mirel Wagnerin kuin Swansin - taaskin näitä keikkoja joille ei itse pääse ja harmittaa niin pirun suuresti. Viikonlopun taas alottellee vanha suosikkini Disco Ensemble joka nähhään 15.päivä Kuopiossa ja Oulun lavoilla voit törmätä haukkuvaan Karri Koiraan. Samaisena perjantaina voit tulla kanssani Adamsiin kuuntelemmaa Discodromoa, Risto Gattoa ja Toni Haloa - jos siis haluat. Lauantaina me kaikki, sinäkin!, otetaan suunnaksi Beeffi ja siellä järkättävä kirppis. Sunnuntainaki herätää suhteellisen ajoissa iliman oloja ja matkataan iloisesti ratikalla Adamsiin, jossa meille tarjoillaan brunssikirppistä! Ruokaa ja löytöjä.

Ja koska elämä on todella epäreilu...juuri kun päätän matkani Helsinkiin, saapuu Tavastian lavalle Walk the Moon poijjat. Siis niimpä tietty! Mutta onneksi teillä muilla on mahollisuus rynnistää kattelemmaa noita ameriikkalaisia jätkiä torstaina, päivämäärä on 21.3. Kannattaa hakia liput.

Harmi myös että Adam Lambertin keikka on loppuunmyyty...mun lemppari! Mutta onneksi teillä 18 täyttäneillä faneilla on vielä mahollisuus mennä Tigeriin keikan jatkoille. Siis ehottomasti meette!

No nyt ko päästiin asiaan niin ne jotka ei Adamia pääse tsekkailee, suuntaa joko kommeitten Von Hertzenien keikalle Poriin tahi Tavastialle nauttimmaa Huoratronin seteistä. Von Hertzenin veljekset voi bongata myöskin lauantaina, mutta silloin täytynee matkustaa Seinäjoen suunnalle. Sammaa aikaa Matti Johannes Koivu ihastuttaa Korjaamolla ja tavalliseen tappaa Adamsista löytyy sitä kunnon tanssimusaa. Oululaisille tarjotaan maukasta ja harvinaista herkkua NEØVn muodossa nelivitosen yläkerrassa. Sunnuntaina voit maata krapulassa, tuntematon tyyppi vieressä ja ihimetellä eilisiä edesottamuksia. Toisaalta voit herätä ajoissa ja suunnata brunssille.

Loppukuusta Helsingin herroja hemmotellaan muun muassa Indian Trailsin voimin Siltasessa (tarkka päivämäärä on 26.3.) jonne suosittelen menemmää! Tai siis, tehän menette!  Jos joku on matkustelemassa Lontooseen päin 28.päivän hujakoilla niin lissää matkaasi Ja Ja Ja Clubilla esiintyvä Delay Trees. Täytynee muuten kirjotella kyseisestä clubista ja sen toiminnasta - tsekkaamisen ja hatun noston arvoinen mesta kyseessä! Myös täällä meijän pohjolassa tapahtuu keikkarintamalla ja 28.päivä tätä kyseistä kuuta voit suunnata Hertzenien keikalle Jykylään, Matti Johannes Koivun tunnelmiin nelivitoseen tahi Tigan sekä Jori Hulkkosen iltamiin Adamsiin. Ei pöllömpiä vaihtoehtoja nekkää.

Perjantaina voit maustaa elämää NEØVn johdolla Kuopiossa, Sami Suovan ja Teemu Fiilin kera Adamsissa tai maukkaan Samae Koskisen korvalääkkeen voimin Turus. Kuukauven viiminen mainitsemisen arvoinen keikka löytyy myös Turust - French Filmsin ja The Hearingin voi tsekata Klubilta. Lämpöä siis luvassa.

Livemäisin tunnelmin, AG

PS. Älkää suuttuko jos jottai unohtu! Mutta saa vinkkailla muista!

Sunnuntai. Random.

Tässäpä tämän hetken jumitus. Nerokkuutta on monenlaista. Luojalle kiitos siitä, Ville Ahoselle tästä!

Mustassa virrassa uiskenteleva AG

Kaikki paljaaksi.

Alako tympimmää tuo täyvellisen musalistan esittely. Totuushan on aivan toinen, tai ainaki osittain, ja sekös vähän nolottaa. Ajattelin siis tulla kerrala ulos kaapista ja jakkaa nämä loistavat raidat, jotka eivät kuulu siihen listaan jota ylpiänä kerron kuuntelevani, vaan nämä kuuluu siihen salaisuuksien listaan - siihen jota nolona mutta hämmentävän rakastavasti kuuntelen kotona. Olkaa hyvä!

Siinäpä oli kerrakseen. Pahoittelen mahdollisista järkytyksistä.

Omasta mielestäni listalta ei edes löytyny kauheuksia, mutta vähäse jänskätti tulla tämmöstä tänne jakammaa, mutta muistakkaa että kukkaa ei ole täyvellinen eikä kenenkään musalistat ole yhtään sen parempia. ;)

AG

Indian Trails, Wild Palms & Satellite Stories / Oulu Indie Night, Teatria

Mmm, pitkästä aikaa lähdin keikalle. En suinkaan soittelemmaa vaan tsekkailemmaa - lempipuuhaani. Ilta oli varsin miellyttävä, mutta ensiksi haluaisin jaaritella unelmista. Tiedättekö niitä suuria visioita ja toiveita? No ne on ollut täällä päässä aika kovasti tapetilla. Viimeisen kahden viikon aikana olen saavuttanut kaksi unelmaa - molemmat sellaisia hyvin tavoitettavissa olevia, mutta silti mahdottomilta tuntuvia. Näiden hykerryttävien kokemuksien jäläkee voisin vannoa että unelmien saavuttamisesta saatavaa mielihyvvää parempaa ei ole - ei edes suklaa, sipsit tai seksi (paitsi ehkä Mignon-munat..) Siispä suosittelen lämpimästi unelmia! Ja voimpa varmasti eilisten miesvoittoisten bändienki puolesta sanua että kyllä niiden unelmien saavuttaminen tuntuu mielettömältä! Eikö?

No, saavutaan höpinöitten jäläkee taas musiikkimaailman pinnale. Eilen otin itseni ja lippuni ja ratsastin mustalla ratsullani Teatrialle. Pidän kyllä ystävieni seurasta keikoilla käydessäni, mutta yksin menemisessä on ihan omat vibansa - se tuntuu aluksi yksinäiseltä ja surkialta, mutta on loppujen lopuksi hyvin hyvin voimaannuttavvaa!
Saavuin ennen kaheksaa aika tyhjään Teatriaan ja olin hieman pettynyt..eikö ihmisiä oikiasti innosta tämmönen! Meinasi vettää sanattomaksi. Luojan kiitos Indian Trailsin kavutessa lavalle kasin jälestä, paikalla oli jo sen verta laaja joukkio ettei tarvinnu jälleen hävetä silmiään päästä. Muistan kyllä lahtelaisten poikien ensimmäisen keikan täälläpäin. No, täytynee paljastaa että oululaisten piheys ei vaikuta vain mussiikin maailmassa..

Olin iloinen. Hyvin iloinen. Ette tiedäkkään kuinka lämpöisiä kiksejä saan kun kuulen sekä näen aiemmin tsekattua yhtyettä uudelleen livenä ja huomaan heti kuinka soundit on parantunu! Siis luoja miten Indian Trails on tsempannu melkein vuojen takaisesta keikasta - hienoa! Käykäähän jätkät hakemassa kakkua palkinnoksi. Soundi oli siis hioitunu ja vokalistin ääni oli edelleen rakastettavan tummanpuhuva - saa lähetellä sähköpostia, ite en kehtaa! Pus! Oli joka tapauksessa mahtia nähhä poijjat uuvestaan Oulussa ja onneksi tällä kertaa yleisöki oli löytäny paikalle ja oli kovasti mukana menossa. Jess! Näitä poikia alan myymää ulukomaile - palataan siihen tulevaisuuven toimeenkuvaan myöhemmin!

Koska olin jo yhtä hymyä lahtelaisten jäläkee, ei hymy voinut enää nousta korvia korkeammalle kun villit palmut astuivat lavalle. Nyt on kyllä myönnettävä että Wild Palmsin keikka oli kaikkea sitä mitä en ollut osannu odottaa. Esiintyminen oli vähäeleistä, mutta vokalistin äänen soundi sekä epätodellinen liikkuminen oli tajuttoman upeaa. Olin aivan ällikällä lyöty äänen kuultuani - se jää levyllä aivan tuhkan peittoon! En kyllä siltikkää ossaa päättää onko levytetty vai livetetty (:-D) parempaa.

Oli muuten miekkosilla maseet valot keikalla. Vaikka en ufo-tarinoista välitäkkää, niin kyllähä sellanen tietty fiilis vaan toimii. Ja kyllä tämän pienehkön unelman toteutuminen sai aikaan tonnettain mielihyvvää, ai että. Nytki hymyilyttää.

Wild Palmsin ukkojen jäläkee olin jo ihan finaalissa ja sekasi mussiikin aiheuttamasta mielihyvästä, että oululaisen vahvistuksen meno jäi vähä pliisuksi. Huomasin että oma keskittyminen alako lipsummaa heti ensimmäisen biisin jäläkee ja olin jo luovuttamassa. Mutta koska Satellite Stories on täyttä party indie -tulitusta, nousi se meno loppujen lopuksi toisiin stratosfääreihin! Huhhuh! Olen myös aiemmin maininnu että poikain keikoista kyllä hienoimmat ovat juuri kotikentällä tapahtuvat ja jälleen voin sanua sammaa. Jokin oma polte siinä vain on. Vaikka fiilis oli vähän hiipuvan puoleinen, oli mukavvaa kuulla muutama uusi biisi - joka kyllä antoi puhtia toisen albumin odotteluun. Go Scandinavian girls, ups, boys!

Keikan jälkeisin krapuloin, AG

PS. Kiitos koko konkkaronkalle hyvästä illasta! Teijän takia en nukahtanu vaikka sitä pelkäsin. Terkuin mummo.

PSS. Isot pojot Indian Trailsin pojille itsepainetuista kasseista! Kankaanpainanta on aika kivvaa!

PSSS. Wild Palms, big thanks to you guys! You were more than awesome. Hopefully you will have great time in Lapland and meet our Santa. Remember to be nice and sit on his knee! Luck for that!

Country Boy Can Survive by Hank Williams

Ajattelin ystävällisenä tyttönä tulla jakammaa tämän hetken inspis-biisini! Eikös vain ole jyty! Hehh, en vielä ole hurahtanu yksikertassee countryyn, mutta koulutehtävät vaati tällaisen jatkuvaa luukuttamista - miltä kuulostais tästä inspiraationsa ammentanut vaatemallisto?

Nappaako vai ei?

Kantrimaisin kevät terkuin, AG

PS. Sille joka jatkuvasti löytää tänne kirjoittamalla googlen hakusanaksi "Alaston nainen"; Olen pahoillani ettet ole löytänyt haluamaasi täältä. Tässä kuitenkin lievitystä pettymyksiisi! Tiedän että isot pettymykset voi katkasta unelmilta siivet.

Kuva napattu tuntemattomaksi jääneestä lähteestä.
 
PSS. Mietin joskus että toivottavasti tyypit jotka lukkee näitä päättömiä kirjotuksia, ymmärtää että elämäni on sarkasmin täyttämää komediaa, joten lukekaa asiat huumoripohjalta!