Life After Defo by Deptford Goth

Taas jotain sopivan freessiä musaa.

Deptford Goth on brittiläisen monitoimimies, Daniel Woolhousen kokeilevainen prokkis, joka miehen omien sanojen mukaan on jotain aidon ja synteettisen välimaastosta. Samoin sanoin voisin itse kuvata näitä laahaavilla elekrtobiiteillä varustettuja, mutta herkullisen rauhallisia biisejä. Koko hommassa on aivan oma meininkinsä ja rytminsä. Ihastuin miekkosen tuotantoon jo 2011, jolloin Youth II EP tuli ulos, eikä tämä ensimmäinen pitkäsoitto sen huonompi ole - ehkä jopa parempaa kuin odotin.

Suosittelen lämmöllä levyn nimikkobiisiä, Life After Defoa, jonka mietteliäällä sielunmaisemalla on monia tarinoita kerrottavanaan - ainakin jokaisen kuuntelijan mielissä. Mutta albumin ehkä hienoin ralli on Years. Rummut siinä on mielettömät ja koko olemuksesta vain huokuu se sanaton taikuus. Suosittelen tsekkaamaan muutki kipaleet aivan yhtälailla - onhan jokaisen korva erilainen.

Kyseessä on kuitenkin varsin oivaa ja toimivaa musaa. Kyllä pörisee.

Goottimaisin terkuin, AG

PS. Älkää odotelko kirjoituksia lähiaikoina - ensin ajattelin juhulia, sitten lomailla, käyvä koulusa, lomaila, käyvä töisä, muuttaa ja järjestää häät. No, pitäisi myös hankkia tietokone, tästä väliaikaisesta kun pitää luopua huomena. Onneksi kaikki aina järjestyy, eiks vaa!

Kuvan lainasin täältä!

Koska olen laiska.

Koska olen laiska, saatte jälleen tyytyä hienoihin musiikkikappaleisiin. Pääsiäisloma on ollut pitkä. Onneksi maailma on kuitenki lämmin ja aurinkoinen - kouluakaan ei ole enää kuin 4 päivää. Enää viimeinen koetus edessä, opparin esitys, ja sitten meikä matami ottaa suunnaksi oman elämän. Toivottaa etten hyydy torstaina koko yleisön eessä, sehän se tästä vielä puuttuis. No, joka tapauksessa järjestetää lauantaina megapippalot ja tässäpä osa meikän hiomaa soittolistaa! On muuten kovisss.

Kyllä vain. Onneksi pääsin ujuttammaa listalle myös 2000-luvun helmiä, niistäpä on kirjotettu jo aiemmin.

Ysikytlukulaisin terkuin, AG

PS. Koska olen laiska, ennoo teheny huhtikuun parhaat keikat listaa. Sorge. Jää myös tekemättä. On vähä muuta tekemistä ens kuulle nii tullee itellekki paha mieli ko ehi keikoille. Katotaa toukokuussa uusiksi!JEE!

PSS. I have been thinking of writing little bit in english? What do you think?

Some nice music for you!

Something I have been listening lately. Hope you enjoy! <3

Music overdose, AG

Hyvä Päivä by Samae Koskinen

Voe hyvvee päevää ko on miellyttävä levy! Jokin mairian näkönen hymy on juuri liimautunu kasvoille ja päätin rustata tämän samantien ettei vaan laimene tämän naaman aurinkoisuus! Mikään ei minua tännää estä - ei kyllä huomennakaa tai ikinä.

En ole lämmennyt Samaen aikaisemmalle tuotannolle lähes ollenkaan. Kuitenkin Hyvästä Päivästä aiemmin lohkaistu Spoon River haki minua niin moneen kertaan tanssiin, että jossain vaiheessa olin päästä pyörällä ja täysin hurmioitunut. Olisi melekein teheny mieli päästä iholle asti, niiko yleensä kuuman tanssin jälkeen. Niimpä päätin yrittää Hyvän Päivän kanssa ja makiastihan siinä kävi. Niin Spoon River kuin loputkin levystä lennättävät sinut kyynelteitse aurinkoiseen, hyvään päivään. Jopa maanantai tuntuu lämpöiseltä.

Samaen aidon katkuinen lyriikka ja hieman elektrobiittinen soundi tuudittaa juurikin sopivalla tavalla. Siitä miehestä huokuu omalaatuinen karisma - sellainen nallemaisen veitikkamainen. Sellainen nauravainen ja jalat maassa oleva. Miekkosella on myös varsin hurmaava soundi äänessään, sanoinko jo että hurmaava? Kiitos Hullusta Naisesta ja Olit kaikki -biisistä.

Hyvän teki päivästä tämä. Kiitos Samae. Niiaan tässä nätisti ja hymyilen.

Onnellisin mielin, Hullu Nainen aka AG

PS. Monta kertaa voi lyhyessä tekstissä jankata hyvää päivää - monta. No kai kaikki nyt tietää mikä levy sieltä levykaupasta seuraavana haetaan?

Kuvat lainasin täältä ja täältä!

Elise by Aves

Kirjoitin tästä hitonmoisesta suomalaisesta triosta jo viime elokuussa ja olin ajatellut odottaa toukokuussa ilmestyvvää esikoisalbumia ennen uutta ylistyslauluani, mutta sitten ilmestyi levyn ensimmäinen sinkku, Elise, joka sekoitti ajatukseni.

En ole koskaan kuulunut hullaantuneeseen fanilaumaan (lukuunottamatta rakastavaa aikaani Spice Girlsin mussiikin parissa) enkä sen ollen ole koskaan odotellut palavasti uusia sinkkuja tai albumeita. Aves on kuitenki herättänyt sisälläni niin lämpimiä kuin arvaamattomiakin tuntoja, joiden vuoksi huomasin kuinka malttamattomuus on suurin hyveistäni (tai paheistani). Aiemmin kärsimätön luonteeni ja järkyttävän huono muistini ovat kävellee nätein askelin vieri vierellä, tarkoittaen että yleensä unohan jo hyvissä ajoin että joltain yhtyeeltä on odotettavissa uusi albumi. Tällä kertaa odottavan aika on ollut pitkä ja kipeä. Siinä sivussa olen nostanut odotukseni niin korkialle etten itsekkää ennää yllä varvistellenkaan niihin korkeuksiin. Onneksi itse Aves yltää.

Elise on vasta ensimmäinen sinkku toukokuussa ilmestyvältä albumilta, mutta siitä huokuva fiilis, viimeistelty ääniviidakko sekä omaleimainen rytmikkyys vain vievät kuulijansa mukanaan. Vaikka Elise eroaakin hieman aiemmin julkaistusta materiaalista, ei se omaan korvaani ole huono muutos, vaan oikiastaan tässä soundi on kasvatettu edellisiä puhtaammaksi. Kappale soi hieman jykevämmin kuin edeltäjänsä - yhtään Shorelinea, Sarah Sunkia tai You, Lucidia morkkaamatta. Loisto kamaahan vanhatkin on, eihän tässä muuten suuria odotuksia olisi, jos odotuksia ollenkaan.

Olkaapa hyvä - kuunnelkaa kaikki! Elise tietty listan ekana. Pakahduttavvaa rakkautta kokevat menevät tänne ja hankkivat sinkun koristammaa ommaa listaansa. <3


Pärisyttävin rakkaussanoin, AG