Takk... by Sigur Rós

Kun muutin kolomen nyssykän voimin elämäni tänne "suureen" kaupunkiin, jouvuin ihimeelliseen tilanteeseen. Kärvistelin kaksi viikkua iliman intternettiä. Tuon tavallisen hienouven puuttuessa elin myös ne viikot iliman mussiikkia - opin ettei Spotifyn olemassaoloon kannata luottaa, se kun ei näköjään aina ole saavutettavissa.. No, kiitos erään herran, löysin Stupidon ja kasan levyjä. Kiitos myös erään ystävän, joka kantoi luokseni mankan! Nyt hymyillään ja tanssitaan niin että naapuritki tykkää!

Mutta aiheeseen.. Hankin Stupidosta viime visiitillä Sigurin neljännen pitkäsoiton Takk...:n ja olen nauttinut siitä suunnattomasti! Omistan yhtyeeltä muitakin levyjä, mutta tämä on se oma suuri suosikkini. Naapurien onneksi (uskon että neki tykkää) olen kuunnellut kyseistä albumia jo viisi päivää putkeen - tälläkin hetkellä se tuo mukavaa tunnelmaa muuten niin tyhjään huoneeseen.

Sigurissa arvostan omalaatuisuutta ja heleppoa rauhallisuutta. Näiden tahtien liukuessa ei voi kokea ahistavia hiljaisia hetkiä, vaan ilon pulpahduksia. Voisin jopa kehottaa soittammaa tätä reffeillä, jos se vain on mahollista! Minulle tämä islantilainen musiikki merkittee kuulasta soitantaa, ilosta itkemistä ja patjalla makaamista - juuri niitä yksinkertaisesti parhaita asioita maailmassa. En tiedä teistä, mutta minua tämä koskettaa oikealla tavalla, oikeasta kohtaa. Tekkee mieli vuodattaa kyynel jos toisenki oman sisäisen rauhan ja onnellisuuven vuoksi - vieläkin puristaisi jonkun kättä sammaa tahtiin kuin Jónsi laulaa ja muu poppoo soittaa sulavia säveliä.

Jotta maailma ei hukkuisi miljoonien kyyneleittemme takia, leijutaan hymy suin kun kuunnellaan ja katsellaan tätä! Ja jotta hymy nousisi korviin saakka! Kyllä jäätävän loistava post-rokki toimii.

Kuvat täältä ja täältä!

AG