Dillon on vavisuttava, synkeä ja valloittava nainen. Ääni ja musiikki on sanoin kuvaamattoman vaikuttavvaa - tekkee mieli maata onnellisena keskellä lämmintä lattiaa ja itkeä suurista kivuista. Minusta on vallan jännittävvää törmätä tämmöisiin kutkuttaviin artisteihin, silloin ei auta muu kuin antautua ja istua suu auki ihimettelemään mitehä helekutissa joku voi vaikuttaa sävelillä ja sanoituksilla niin rajusti? Minusta musiikki tekkee ihmisistä kauniita ja kuumia - tanssi taas koskemattomia ja taivaallisia. Iltaisin harmittelen etten itse ole perinyt musiikillisia lahjoja, koska kuvitelmissani suurin ilo elämässä on se kun saa ihmiset tuntemaan isosti ja ajautumaan avomerelle. Jaksan kuitenkin uskoa siihen että jonain päivänä Dillon esiintyy muotinäytöksessäni ja saan itkeä ilosta koska olen koskettanut ihmisiä luomuksillani. Toivottavasti muistan silloin tämän unilääkehuuruisen hetken.
No, suoraan sanottuna en osaa kuvailla mikä Dillonissa on SE juttu - kaunis nainen, ihana ääni vai hieman svengaava soundi? Vaikka jokainen edellä mainituista vaikuttaa omaan rakastavaan kantaani, on sanoituksissa jotain omaluokkaista. Kuuntelen albumin raitoja kerta toisensa jäläkee ja keskityn sanoihin ja lauseisiin - riippuvuuden alkuoireilu on alakanu. Dillon on kerta kaikkisen IHANA! Pistin jo ensi vuojen Flow'ta varten artistipyyntöä menemää - ehkä siellä eturivissä törmättää!
Nyt tyydytään Youtuben tarjontaan: Thirteen Thirty-Five ja You Are My Winter, olkaa hyvä!
Suurella sydämellä, AG
Kuvat täältä ja täältä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti